Kansanäänestys

Ruottissa oon kahen sorttiset kansanäänestykset jokka jällaavat koko maassa, niin sanotut kansaliset kansanäänestykset. Net oon neuvonantavat kansanäänestykset ja kansanäänestykset jokka jällaavat peruslakikysymystä, ja net saattavat vississä taphauksissa olla sitovat. Ruottissa ei ole koskhaan pietty kansanäänestystä peruslakikysymyksestä.

Kansaliset kansanäänestykset pitävät olla poikkeuksia. Sen takia se oon vain valtiopäivät jokka saattavat päättää jos kansalista kansanäänestystä piethään.

Jos valtiopäivät päättävät ette kansalista kansanäänestystä piethään niin erityinen laki jossako oon sääntöjä vain sille aktyellile kansanäänestykselle hyväksythään. Siinä päätethään esimerkiksi mitä kysymystä kysythään ja minä päivänä äänestys piethään. Suurin piirthein samat säänöt jällaavat muuten kansalisille kansanäänestyksille niinku valtiopäivävaalile mitä koskee esimerkiksi äänestysoikeutta, vaalitistriktiä ja äänestystä.

Neuvonantavat kansanäänestykset

Neuvonantava kansanäänestys ei ole sitouttava. Jos neuvonantavvaa kansanäänestystä oon pietty kysymyksessä niin valtiopäivät tekevät lopulisen päätöksen kysymyksessä. Mutta ajatus oon ette äänestys pittää antaa ohjausta ennen valtiopäiväpäätöstä.

Kuus kansalista, neuvonantavvaa kansanäänestystä

Maholisuus järjestää neuvonantavia kansanäänestyksiä otethiin käythöön Ruottissa vuona 1922 ja käytethiin jo samana vuona ko äänestethiin alkohoolisisältävistä juomista. Ruottissa oon yhtheensä kuus kansalista, neuvonantavvaa kansanäänestystä pietty:

• 1922 ette kieltää alkohoolisisältäviä juomia.
• 1955 ette mennä vasenpuolitrafikista oikeapuolitrafikhiin.
• 1957 ylheisestä lisäpansuunista.
• 1980 ytinvoimasta.
• 1994 EU-jäsenyyestä.
• 2003 ette ottaa käythöön euron rahana Ruottissa.

Kunnaliset kansanäänestykset

Kunnissa ja rekiuunissa oon kansa maholisuus pittää kansanäänestyksiä. Net oon aina neuvonantavat.