Sar buut molula EU
EUsko butti aavela presime sakka berȟȟino EU-themmengo louvengo diinibosko dielenna. Louvengo diinibosko dielos hin džinnime maȟkar vaure saakenna themmesko ekonomikaano aaȟȟibongo stedesko ȟleetibiatta. Koni baaride dielos louvenna aavena paale lendikaane themmenge froojane louvengo jelpibiessa.
Iek botnosko doȟ EUsko itbuttiessa hin te ȟleetaves ekonomikaane ta sosiaalune froojibi maȟkar lendako themme. Koni baaride dielos EU budjettiatta hin tšunte aro thaanavitiko barjiba, phuujano buttiako barjiba, rootiba ta vetrako saakengo fendiba ta panna te barjaves maalavitiko trystalo thaanes ta butide digitaalo EU.
Sveittiko themmesko EU moliba ta jelpibosko liiniba
Kajo pangȟ berȟȟesko tiija 2019-2023, Sveittiko them presadas EUske 37-52 miljarde kruuni sakka berȟ ta joon liine paale 12-18 miljarde kruuni sakka berȟ EUsko louvenna dženom lengo themmuno ekonomikaano veertiba. Tiljimes datta louves, EUsko jelpibosko louvenna džala džeenes Europako-konsilosta naaluno merkneha Sveittiko tšenstakiirenge, universiteettenge ta aprune skoolenge.
EUsko ekonomikaano veertiba hin dielide aro efta dielengo thaane. Koni butide louvenna džala aro koheesioske (it sankibosko rikkiba)- ta veeravitiko dielos. Doi ȟunjula thaanavitiko barjibosko jelpiba ta jelpiba te paruves aro maalavitiko trystalo thaan ta digitaalo tšetano thaan.