Saste aven aro Sveittiko Parlamentos
Parlamentos hin koni utšide dömmengo (ȟluutibiako saakengo) tšeeriboskiiro aro Sveittiko them. Datta tu laȟȟeha butide džaaniba parlamenteatta ta lengo buttiatta.
Parlamentesko butti
Parlamentos hin koni utšide (koni apride) dömmavitiko stedos aro Sveittiko them. Sakka startto bereȟ folki velkina 349 komuje koonen aaȟȟena lengo naalengiire aro parlamentos. Doola koon peȟȟena aro parlamentos hin khaarime folkesko naalune.
Demokratios
Demokratios mienila, stöttes phennime maneereha, folkeskofalliba elle folkesko volla. Botnosko tenkiba demokratiossa hin douva, te dooles koon hin themmeskiiro elle buurila aro iek them, hin vojiba te lel dieliba te phennes lengo dikkiba dotta sar themmes hyövylas fallaves. Dauva fanula saarunes džeinom sakkavarresko velkibi.
Sar barjavaha falliba
Fallibos hin vojiba te peȟȟes aja duural sar leen hin passiba (stöttiba) aro parlamentos.
Bi hin butvare doȟȟi, soske fallibos mote froojaves (falliba peerela) ta neevo falliba hin hyövime.
Tšetibosko liiniba ta staaviba aro parlamentos
Kammehako tu lel tilsvaaribi aro parlamentosko buttiako puȟȟibi elle kammehako tu staaves aro parlamentosko bari hisbako peȟȟibiengo rakkibi? Dai teele hin parlamentosko sankibosko džaanibi.
Dauva hin EU
Aro Europako unionis (EU) ȟunjula 27 themme. Sveittiko them sankide aro EU 1. Ȟielesko tšoon 1995. EU-themme tšeerena itbutti are butvare ekonomikaane (louvengo) ta politikaane saaki.