Ylimääräiset vaalit
Ylimääräiset valtiopäivävaalit ovat vaalit, jotka voidaan pitää tavallisten vaalien välissä, meneillään olevan vaalikauden aikana. Ylimääräiset vaalit ovat periaatteessa samanlaiset kuin tavalliset vaalit, paitsi että valmisteluaika on lyhyempi.
Istuva hallitus voi päättää ylimääräisten vaalien järjestämisestä tavallisten vaalien välissä. Tällöin hallitus valitsee vaalipäivän. Vaalit on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä.
Jos valtiopäivien enemmistö ei luota pääministeriin tai muuhun ministeriin, se voi esittää ministerille epäluottamuslauseen. Jos valtiopäivät antaa pääministerille epäluottamuslauseen, pääministerin ja hallituksen on erottava tai järjestettävä ylimääräiset vaalit.
Jos puhemiehen pääministeriehdotusta ei hyväksytä
Hallituksen eron jälkeen puhemiehen tehtävänä on ehdottaa uutta pääministeriä. Jos puhemies ei saa neljä kertaa peräkkäin valtiopäivien hyväksyntää pääministeriehdotukselleen, on järjestettävä ylimääräiset vaalit. Tällöinkin ylimääräiset vaalit on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa.
Ei korvaa tavallisia vaaleja
Ylimääräiset vaalit eivät muuta tavallisten vaalien ajankohtaa. Ylimääräisissä vaaleissa valitut kansanedustajat eivät aloita uutta nelivuotiskautta, vaan he toimivat seuraaviin tavallisiin vaaleihin asti.
Ylimääräiset vaalit ovat Ruotsissa harvinaisia. Demokratian läpimurron jälkeen 1920-luvun alussa on järjestetty vain yhdet ylimääräiset vaalit. Kyseessä oli toisen kamarin vaalit 1. kesäkuuta 1958.